Etusivu
Suku
Tausta
Kantakirjaus
Siitoskäyttö
Kilpaura
Uutiset
Galleria
Yhteystiedot

Miksi et hankkisi parasta?

Vierailijoita 55092

Eräänä perjantaipäivänä keväällä 2000 poikkesi makkaratehtaallemme Sörnäisiin kahville Pertti Puikkonen, kuten hänellä usein on tapana. Kuinka ollakaan, keskustelu siirtyi nopeasti hevosiin. Pete oli käynyt pari päivää aikaisemmin Kopolan Veikon tallilla ja kiinnittänyt huomionsa vuoden ikäiseen orivarsaan nimeltä Ture. Veikko oli sanonut sen olevan myytävänä. Pete teki selväksi, että siinä olikin varsa joka kannatti hänen mielestään ostaa.

Edellisenä iltana olimme pähkäilleet vaimoni Irjan kanssa mitä ostaa nuoremmalle pojallemme Akille rippilahjaksi. Luottovalmentajamme Ahti Lappalainen Keminmaalta sattui olemaan Helsingissä käymässä, ja hänen lisäkseen hälytettiin seuraavaksi päiväksi paikalle toimittajaystävämme J-P Rättyä ja perhetuttumme "Penni", oli "hevosmiesvaltuuskunta" koossa. Joten ei kun auton nokka kohti Perniötä ja menoksi.

Kopolan Veikko oli lomailemassa Lapissa, kuten tiesimmekin, joten yksi tallityöntekijöistä otti Turen ulos tallista ja laittoi sen tarhaan jaloittelemaan. Seurasimme varsaa varttitunnin sanattomina kunnes Ahti aukaisi suunsa: "Jos tätä ei osta niin on tehtävä päätös että sitten ei osta koskaan mitään muutakaan hevosta." Eikä sitä osannut moittia kukaan muukaan. Muutaman minuutin varsaa vielä seurattuamme otin esiin kännykän, soitin Veikolle ja ilmoitin ostavani varsan. Hintapyyntö oli tiedossa, eikä siitä tarvinnut tinkiä

Ja niin olivat rippilahjahuolet väistyneet.

Vaikka Ahti oli aikaisemmin valmentanut ainoastaan lämminverisiä eikä meilläkään ollut aikaisemmin suomenhevosia ollut, oli Turen suunta selvä. Se matkasi Ahdin luokse Keminmaalle, missä hän opetti sen syksyllä ja alkoi sen jälkeen treenata sitä.

Aika nopeasti Ahti alkoi tituleerata Turea "Tulevaksi Ravikuninkaaksi" - niin juoksijalta se hänestä tuntui, jos toki mukana oli aimo annos Lapin miehen hurttia huumoriakin. Meidän ajatuksemme olivat vähän kaksijakoiset. Kehuja oli tietysti mukava kuulla, etenkin kun Ahtin sanaan ja arviointikykyyn oli oppinut vuosien varrella luottamaan. Samaan aikaan tuntui uskomattomalta, että todellisena impulssiostoksena hankittu ensimmäinen suomenhevosemme voisi olla ikäluokkahevonen ja absoluuttisenkin ykköstason tuleva menestyjä, vaikka suku olikin kohdallaan ja näkö "arvovaltaisella raadilla" Perniössä hyväksi havaittu.

Ohjenuoraksi sovittiin joka tapauksessa heti alusta lähtien, että Turesta rakennettaisiin pitkäikäistä kilpahevosta ja mahdollinen ikäluokkamenestys tulisi siinä sivussa jos olisi tullakseen. Näin evästettiin myös Pekka Saarta, joka sai Turen talliinsa Vilppulaan kun Ahdilta meni tilapäisesti tallipaikka Keminmaalla kesällä 2002. Pekan aikaisemmat menestykset mm. Ruutuliinalla, Luiston Suikulla ja Piinarin Tytöllä olivat vakuuttaneet J-P:n miehen taidoista suomenhevosten laittajana, ja rauhallisuutta huokuva treenari tuntui sopivan muutenkiin toiveeseemme pitkäikäisestä kilpahevosesta. Valintaa ei ole tarvinnut katua.

Ahti sai nopeasti uudestaan karsinapaikkoja Keminmaalla käyttöönsä, mutta Pekka jatkoi hyvään vauhtiin päässyttä työtään Turen kanssa. Ahti sai pian hoiviinsa kimpparuunamme Tightsin - ja valmensi V75-menestyjäksi, mm. hopeadivisioonan finaalivoittajaksi. Se on kuitenkin toinen juttu se.

Veijo Votkin